lauantai 1. syyskuuta 2012

Puolivälissä elämää?

Tajusin tänä kesänä että elämässäni on enemmän "täysien kymppien" juhlia ja hautajaisia kuin kastejuhlia. En ole vielä sukuni vanhin nainen, mutta kolmantena jonossa jo ollaan. Ja se saa ajattelemaan.

Vielä reilu parikymmentä vuotta sitten viisikymppiselle annettiin lahjaksi keinutuoli ja kävelykeppi, nyt lahjalistalla on matkalahjakorttia, kuntosalilippuja tai moottoripyörä. Tämän päivän viisikymppiset eivät tunne itseään vanhoiksi, mutta miksi heillä on sitten niin kova kiire elää kuin puolta nuoremmat?

Nuoruuden ihannointi vie mielestäni keski-ikäiseltä sen elämää kokeneen ihmisen arvovallan ja kunnioituksen, josta pitäisi osata sekä nauttia että hyödyntää. Nuorisotrendin mukaisesti pukeutunut ja epätoivoisesti teini-trendikkäänä pyristelevä keski-ikäinen menettää mielestäni sen terävimmän kärjen omasta kehityskaarestaan.

On aika olla noviisi ja on aika kasvaa mestariksi. Voisi sanoa että tässä iässä, kun takana on jo useita vuosikymmeniä työelämässä, on hienoa pystyä analysoimaan tulevaisuuden suunnitelmia jo eletyn elämän lävitse. Kun on tehnyt jo aika liudan virheitä, nähnyt useitakin nousu- ja laskukausia, onnistunut ja epäonnistunut - miksi siitä pienoisesta varmuuden tunteesta ja ammattiosaamisesta ei voisi nauttia? Kun head-hunter soittaa ja tajuaa olevansa haluttu, kyllä se hivelee.

Suomalaisen naisen ikäennuste on nyt yli kahdeksankymmentä vuotta ja koska suvussani on eletty jo sitäkin pidempään, voisin arvioida olevani elämäni puolivälissä. Vielä en tiedä minkä ikäisenä valtiovalta olisi antamassa lupaa päästä eläkkeelle, aikaa siihen on vähintään 15-20 vuotta, voi olla enemmänkin. Ainakaan tässä vaiheessa minulla ei ole mikään kiire eläkkeelle. Vaikka olenkin säästänyt vapaaehtoista eläkettä jo lähes kaksikymmentä vuotta, ei minua houkuta jäädä pois työelämästä vuosikymmeniksi "loikoilemaan".

Olen suunnattoman utelias näkemään mihin verkostoituminen, digitalisoituminen ja muu tekninen kehitys vie meidän maailmamme. Haluaisin ennustaa että tietokoneet mahdollistavat minun otteeni ajan virrasta olevan vanhempana paljon vahvempi kuin varttuneilla on nykypäivänä. Olemme tottuneet kulkemaan internetin virrassa, keskustelemaan sosiaalisessa mediassa ja vaikuttamaan asioihin.

Kun yli 65-vuotiaita on nykyisen miljoonan sijasta kaksi tai kolme miljoonaa, olen minä heidän joukossaan, arvatkaapa millainen poliittinen ja sosiaalinen vaikutusvalta sillä ryhmällä silloin on. Luulen että nyt eläkeputkeen väkisin tyrkätyt varttuneet työntekijät vielä nauravat ääneen kun nuoret tajuavat minkä karhunpalveluksen ovat itselleen tehneet lyhytnäköisyydessään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti